Jäljellä ja Toisaalla Helsingin kirjamessuilla

Jos haluat tulla Helsingin kirjamessuilla kuulemaan, kun kerron Jäljellä ja Toisaalla -kirjoista, suunnista seuraavan aikataulun mukaan:

Torstai 25.10.2012

15:30-15:45 Lukukeskuksen/Sanaston osastolla nuori lukija haastattelee minua.

Perjantai 26.10.2012

12:30-13:00 Vedän Louhi-lavalla dystopia-paneelin, jossa muina keskustelijoina Anne Leinonen, Annika Luther ja Laura Lähteenmäki. “Miksi tulevaisuuden kauhukuvia putkahtelee juuri nyt nuortenkirjallisuudessa? Eikö nuoruus itsessään ole tarpeeksi rankkaa?”

13:00-13:30 Olen Tammen/Bonnierin lavalla keskustelemassa nuorten fantasiakirjallisuudesta Elina Rouhiaisen kanssa. Peter Nyman haastattelee.

14:30-15:00 Louhi-lavalla aiheena Jäljellä ja Toisaalla. Ilmaisutaidon lukion opiskelijat haastattelevat.

Tervetuloa kuulemaan ja juttelemaan!

Toisaalla-kirjatraileri

Nyt se on valmis! Nimittäin Toisaalla-kirjan kirjatraileri. Itse kirjakin ilmestyy ihan pian eli ensi viikolla. Virallinen ilmestymispäivä lienee 24.9.2012.

Mitä ajatuksia tai odotuksia kirjatraileri herättää?

Poistoja, lisäyksiä, poistoja

Toisaalla-kirjan viimeinen varsinainen muokkauskierros on ohi. Seuraavassa vaiheessa keskitytään lähinnä oikolukuun, kirjoitusvirheiden ja muiden pienten mokien korjailuun. Tällä muokkauskierroksella poistin tekstistä noin 10 000 merkkiä ja lisäsin noin 40 000 uutta merkkiä. Kirjaan tuli yksi pieni lisäjuoni, joka tukee toivottavasti pääjuonta.

Poistojen tekeminen on minulle kirjoittajana yllättävän vaikeaa. Kirjoitusprosessini on sellainen, että kirjoitan ensin rungon, johon sitten seuraavilla kierroksilla alan lisätä oksia ja lehtiä. Minulle muokkauskierrokset ovat pikemminkin kasvattamista kuin karsimista. Yleensä käykin niin, että poistettavaksi aikomassani tekstikohdassa on jotain olennaista, joka pitää sitten saada kerrottua jossain toisessa kohdassa. Poistojen kanssa täytyy olla tarkkana, ettei viskaa tärkeitä juonenpätkiä pois joutokäynnin ohella.

Joskus poistojen tekeminen surettaa siksi, että poistettava teksti saattaa sinänsä olla hyvää. Siinä voi olla jotain lauseita tai rytmityksiä, joista pidän erityisesti. Poistettava kohta voi siis olla periaatteessa hyvä kohta, joka ei kuitenkaan palvele kokonaisuutta tai tekee jopa kokonaisuudesta huonomman.

Jos siltä näyttää ja tuntuu, saatan Toisaalla-kirjan ilmestyttyä laittaa joitain poistettuja kohtia tänne blogiin kirjan lisämateriaaliksi.

Kisa on päättynyt ja voittajat selvillä!

Kommenttikisa vastauksena kysymykseen “Mitä tekisit, jos eräänä aamuna herättyäsi huomaisit, että kaikki muut ihmiset ovat kadonneet?” on päättynyt. Hyviä vastauksia tuli niin paljon, että kahden parhaan valitseminen oli todella vaikeaa. Lopulta päädyin palkitsemaan Kirsikka Werlanderin ja Miian. Tässä heidän kommenttinsa:

Aluksi varmaan se olisi tosi siistiä ja kävisin tekemässä kaikkea kivaa, kävisin kurkkimassa muiden asuntoihin ja seikkailisin paikoissa, joihin en yleensä pääsisi. Sitten jonkun ajan päästä voisi kyllä alkaa ahdistamaan, kun aina joutuisi tekemään kaiken itse ja ruoka alkaisi pilaantua kaupoissa, eikä kukaan olisi kuljettamassa busseja. Myös se, ettei olisi ketään juttukaveria, olisi kamalaa, sillä olisihan se tilanne oikeasti aika pelottava…

Kirsikka Werlander

viimeinen
olen minä, tänään
etsin huudan itken juoksen
kunnes ääni on mennyt eikä kyyneliä riitä
ja jalat pettävät alta

huomenna otan vasaran
avaan sillä lasioven
haen kalleinta viintä
juon humalan
(elämäni ensimmäisen)

kolmantena päivänä etsin
kaupungin korkeimman tornin ja
hyppään

Miia

Voittajille on ilmoitettu sähköpostitse voitosta ja pian he saavat lukeakseen Jäljellä-kirjan. Onnea!

Mitä Toisaalla-kirjalle kuuluu?

Jäljellä on nyt ollut kohta kaksi kuukautta ulkona, maailmalla, omillaan. Kirja on tuntunut löytävän tiensä lukijoiden luo, ja olen seurannut kiinnostuneena sen herättämiä ajatuksia ja kommentteja. Yksi eniten toistuneista lukijakommenteista on se, että lukijat haluaisivat jo päästä käsiksi Toisaalla-kirjaan. Mitä kirjalle siis kuuluu ja missä vaiheessa se on?

Vastaan omaan kysymykseeni, että “ihan hyvää kuuluu” ja “vaiheessa”. Tarkoittaa sitä, että olen juuri tekemässä viimeistä kunnon muokkauskirjoituskertaa käsikirjoitukselle. Nyt on mahdollista tehdä vielä suuriakin muutoksia, lisätä tarpeen vaatiessa vaikka kokonaisia lukuja ja poistaa toisia. Käsikirjoitus on yhä pehmeää, muovailtavissa olevaa massaa, joka ei ole jähmettynyt lopulliseen muotoonsa. Tämän kirjoituskerran jälkeen on vuorossa vedosvaihe, jossa muutokset ovat toivottavasti enää sanatasolla , mieluiten ihan pelkkiä korjauslukumerkintöjä.

Elokuun puolivälissä Toisaalla lähtee painoon ja ilmestyy syys-lokakuun taitteessa. Eli vajaan viiden kuukauden kuluttua! Odotusaika ei siis ole tuskallisen pitkä.

Tammen syyskatalogissa Toisaalla esitellään näin:

“18-vuotias Samuel Järvi on varsinainen nörtin stereotypia: pojan yöt kuluvat tietokoneella pelaten ja päivät nukkuen. Kontaktit tyttöihin ovat jääneet vähäisiksi. Koulun loputtua hän ei tiedä, mitä tekisi. Yllättäen Samuel saa kuitenkin tarjouksen. Hänet pyydetään mukaan salaiseen projektiin, ja työstä maksetaan järkyttävän hyvin.

Projekti on täynnä yllätyksiä, mutta suurin yllätys on kuitenkin se, että Samuel rakastuu ensimmäistä kertaa elämässään. Kaikki muu menettää merkityksensä, kun Samuel päättää pelastaa unelmiensa tytön. Mutta kaipaako tyttö edes pelastajaa?

Toisaalla on hurja visio siitä, millaiseksi maailma voi kehittyä lähitulevaisuudessa. Se avaa Jäljellä-romaanin salaisuudet ja näyttää tapahtumat toisesta näkökulmasta. Toisaalla kertoo myös vanhempien ja lasten välisten suhteiden vaikeudesta ja aikuisten kyvyttömyydestä kohdata nuorten ongelmat. Ja ensirakkaudesta, joka on aina yhtä kiihkeää, kuohuvaa ja kaunista.”

Huom! Edellisessä postauksessa on kommenttikisa, johon voi osallistua vielä 15.5.2012 saakka.

Kisa! Jätä kommentti ja voit voittaa Jäljellä-kirjan

Mitä tekisit, jos eräänä aamuna herättyäsi huomaisit, että kaikki muut ihmiset ovat kadonneet? Vastaa kommentilla tähän postaukseen. Kaksi parasta kommenttia palkitaan Jäljellä-kirjalla! Vastausaikaa on 15.5.2012 klo 15 saakka.

Kuva: Rajatlikesu, Wikimedia Commons

Emmi Aalto, erikoislahjakkuusalue 0 (= Potentiaali)

Emmi Aalto, 7 vuotta
Koulupsykologi 1

Koulupsykologi 1: Näytähän, mitä olet piirtänyt.

Emmi, 7 vuotta, työntää piirroksensa pöydän yli.

Koulupsykologi 1: Onko siinä meri? Kaipaatko kesää, että pääsisit uimaan?

Emmi: En.

Koulupsykologi 1: Miksi halusit piirtää juuri meren?

Emmi: Se on helppo piirtää.

Koulupsykologi 1: Olisitko siis halunnut piirtää jotain muuta? Jos olisit osannut?

Emmi nyökkää.

Koulupsykologi 1: Mitä olisit silloin piirtänyt?

Emmi: Merenneidon.

Koulupsykologi 1: Voisithan sinä kokeilla piirtää sellaisen. Ottaisit vaikka mallia jostain valmiista kuvasta. Se monesti auttaa alkuun.

Emmi: En. Kun se merenneito on tuolla vedenpinnan alla.

***

Emmi Aalto, 10 vuotta
Koulupsykologi 2

Koulupsykologi 2: Mehän ollaankin jo vanhoja tuttuja. Tavattiin viime vuonna, muistatko?

Emmi: Muistan.

Koulupsykologi 2: No hyvä. Tämä onkin sinulle sitten tuttua. Vastaat vain kysymyksiin täysin rehellisesti ja liikoja miettimättä.

Emmi nyökkää.

Koulupsykologi 2: Jos sinun pitäisi nyt saman tien valita, juoksetko sata metriä, laulatko minulle laulun vai kirjoitatko mielipidekirjoituksen, niin minkä valitsisit?

Emmi miettii.

Koulupsykologi 2: Emmi. Kun ajatus tässä on se, että vastaat heti ja spontaanisti. Kyllähän sinä tiedät, miten tämä toimii.

Emmi: Mutta kun mä en osaa valita.

Koulupsykologi 2: Kuvittele, että on pakko.

Emmi: Kai mä sitten juoksisin sen sata metriä.

Koulupsykologi 2: Okei. Hyvä. Mennään sitten saman tien tuonne pihalle juoksemaan.

Emmi: Nytkö? Mä luulin, että tässä piti vain kuvitella. Ei mulla ole lenkkareitakaan mukana.

Koulupsykologi 2 huokaa.

Koulupsykologi 2: Selvä. Ei sitten mennä. Luulen, että tämä oli tältä erää tässä. Nähdään taas ensi kerralla.

***

Emmi Aalto, 15 vuotta
Koulupsykologi 3

Emmi koputtaa oveen. Koulupsykologi 3 kohottaa katseensa.

Koulupsykologi 3: Niin?

Emmi: Mulla oli aika.

Koulupsykologi 3 katsoo sähköistä kalenteriaan.

Koulupsykologi 3: Ei suinkaan. Minulla on tänne merkitty Emmi Aalto.

Emmi: Mä olen. Siis Emmi Aalto.

Koulupsykologi 3 näyttää kummastuneelta. Hän katsoo Emmiä päästä jalkoihin.

Koulupsykologi 3: Tässä on nyt joku virhe. Sinä et ole kyllä 5-vuotias.

Emmi: En. Mä olen 15.

Koulupsykologi 3: Ahaa. Okei. Selvä. Tästä on siis unohtunut ykkönen edestä. En yhtään osannut ajatella, että… Niin mutta siis. Tule sisään.

Emmi astuu sisään ja sulkee oven perässään. Hänen entuudestaan huono ryhtinsä on lysähtänyt vielä vähän lisää.

***

Tällaisia ovat olleet Jäljellä-kirjan Emmi Aallon kohtaamiset koulupsykologien kanssa. Nämä eivät ole kirjasta poistettuja tai siellä olevia kohtauksia vaan eräänlaista lisämateriaalia.